maanantai 23. maaliskuuta 2009

Isi on vähän väsynyt? vai äiti?

Kun Janne paukahti tänään 14 jälkeen töistä kotiin, minä menin nukkumaan tunniksi päiväunia, hyvin kaivattuja sellaisia, sitten lähdin hakemaan pieniä hoidosta, sanoin Jannelle että soittaa isommat kotiin (Jere 1lk ja Juli eskarissa, ovat iltapäiväkerhossa ja soitettaessa tulevat kotiin), ja siinä en ajatellut että Juliannahan on mummolla.

Janne soitti ensin Jeren ja sitten Juliannan hoitoon, hoitaja sitten hieman hämillään totesi ettei Julianna ollut tänään, Isi siihen että ainiin.

Eikä ollut ensinmäinen kerta, minä olen tehnyt saman noin kolmesti aiemmin, yhdellä kertaa mietin itsekkin missä se muka on. Hiihtolomaa edellisenä perjantaina soitin Jeren opettajalle voiko Jere olla ma ja ti poissa koulusta kun en ymmärtänyt miksi olin luvannut Jeren mummolaan arkipäiviksi, olin kuitenkin jo sopinut niin soitin, opettaja muistutti siinä hieman huvittuneena että ensi viikolla on hiihtoloma, että voi olla ihan hyvä ettei Jere tulisi koko viikkona kouluun... jeps, äitillä ei leikannut.

Kun Jade oli n.3-4vkoa vanha ollaan puolet poppoosta lähdetty selloon ja oletin että Janne ottaa Joonatanin ja isommat kiipeää itse ulos autosta, menin ottamaan rattaat alas ja sitten Janne tokaisi, -etkö ota Jadea? Hups, juu otan.

Mä olen monesti lähtenyt ajamaan jonnekkin mihin ei pitänyt, kun menin äidilleni Vantaalle, jätin muutaman lapsista hänelle ja ajattelin käväistä Jossun kanssa kirpparilla, tajusin vasta tuusulan motarilla että hei, en ole menoss kotiin, vaan kirpparille, käännytäänpäs takaisin, tämä tapahtui siis viime perjantaina.

Joka kerta kun mun pitää muistaa että joku on tulossa meille sovitusti seuraavalla viikolla, unohdan aina, tosin ystäväni tämän tietävät ja muistuttelevat edellisenä iltana. Mä unohdan aina autonavaimet jonnekkin, tänään viimeksi kun Jannen piti lähteä pelaamaan salibandya niitä taas etsittiin, olin collegetakin taskussa ja takki oli pyykissä.. onneksi ei vielä pesussa siis.

Olen aikoinaan unohtanut Jeren ja Jannen jäähallille Savonlinnassa, lähdin kotiin ajamaan ja olin melkein 6km päässä kotona kun muistin heidät, oli Janne kuulema hieman katsonut että olikohan ohi ajava auto meidän auto.

Mä olen myös kerran lähtenyt autolla jo ajamaan, luullen että Janne on jo kyydissä koska kuulin oven pamahtavan jo kiinni, olikin laittanut vaan lapselle vyöt ja alkanut kävellä toiselle puolelle kunnes mami käynnistää auton, sitäkään ei säikähtänyt vielä, ennekun aloin peruuttamaan melkein päälle, en tajunnut yhtään ettei Janne ollut kyydissä, onneksi katsoin kyllä sitten peiliinkin.

Osaa meidän Juliannakin. Nyt talvella meillä jäi yksi supergirl toppi aura-auton alle eskarin pihalla, oli pitkä selitys eskarin iltapäivä hoitajalta ja juliannalta, enkä muista miten se meni mutta toppi oli aikas repaleinen.

Jere unohtaa jotain joka pvä, unohtaa jo matkalla metrin päässä mitä sen piti tehdäkkään.

Ehkä me ollaan vaan väsyneitä tai sitten ihan mahdottomia, mutta hengissä selvitty =)

MUOKS!. se julkkis kenet bongasin Tapiolasta (se kenen seuralainen heitti mulle egen parkkimaksuun eikä suostunut ottamaan mun hiluja vaihdossa) oli RITA STRÖMMER. Katsoin äsken uutisia ja tajusin heti.

7 kommenttia:

hopsu kirjoitti...

Ei mikään ihme, että joku asia toisinaan unohtuu noin ison katraan kanssa. Itsellä yhdenkin lapsen asioiden muistamisessa tökkii joskus.

Hauska postaus, pelasti mun muuten surkean illan.

Mia kirjoitti...

Hih, Hannaaaa muistathan et me ollaan tulossa teille keskiviikkona!! =D
Vitsi vitsi, tottakai muistat..

Hanna kirjoitti...

ehheeheee :D kiva kun laitoit tämmösen. mä en vaan pääse yli tosta aura-autojutusta ikinä. :D hihiiii :d

-äitii mun paita jäi auran alle...

Katja kirjoitti...

Tutun kuuloista :)

lastenvaatefriikki tuusis kirjoitti...

Hanna, muistin sen aura-autojutun tuota kirjottaessa, sulla oli hyvä pointti, meidän lastenvaatteille tapahtuu MITÄ vaan joten uusia tarvitaan ;) Mia: mä en sitä VOI unohtaa, Janne jo nirhaa mut kun jankutan sun tulosta koko ajan. Hopsu, mä yleensä aina AION kirjoittaa jotain tällastaita ja sitten unohdan ;) kiva että on Katja myös tutun kuuloista =)

Marika kirjoitti...

hihihihihi...

Mä olen myös aivan tohelo tai jotain.. hävitän jatkuvasti avaimia, puhelimen, rahapussin.. ja sit sydän kurkussa etin missä missä missä.. ja aina ne on Vielä löytynyt jostain kotoa tai autosta.
Sovittuja tapaamisia, kuten neuvoloita saatan unohdella.

Joskus kun ajan autolla niin jos en nää kaikkia lapsia jossain autossa, alan miettimään oonko unohtanut jonkun jonnekin vai olikos ne mummilla vai iskän kanssa kotona vai kauppakeskuksen parkkihallissaa tai jotain..

milla kirjoitti...

Kuullostaapa tutulta, viime vuonna kun olin raskaana unohdin pari kertaa hakea tytön päiväkodista, tulin töistä suoraan kotiin ja mietin että mitäs nyt on unohtunut *nolo*.