Ihanaa olla KOTONA !

Kotiuduimme juuri sairaalasta, Jade onneksi nukahti autoon joten äiti käyttää tämän ajan hetken koneella olemiseen, mummo haki eilen Jonen ja Jeren sinne ja meillä on vaan sitten tytöt kotona, ihan hyvä kun ei tartte Jonea komennella koko aikaa ettei Jadeen saisi turhaa koskea halailla yms, koska iho on vielä arka.

Meillä Joonatanin enterorokko olikin märkärupea, meillä ei ole ikinä aiemmin kumpaakaan ollut joten vaikea tietää mikä oli kyseessä, Jonelta kuitenkin alko alle 2vrk niiden tulemisesta ne lähtemään ja katoamaan, Jadelle näpyt tulivat yhtä nopeasti ja käytinkin Tapiolan terveyskeskuksella Jadea heti torstai aamuna, oltiin ensinmäiset siellä. Lääkäri katsoi mut ensin koska mulla oli 39,1 astetta kuumetta siinä ja antoi mulle burana 800 heti, myös katsoi kurkkua ja totesi pahan angiinan, uskokaa pois, olo olikin sen mukainen, nieleminen oli kauheaa ja olo ihan tööt, sitten näytin Jadea ja ajattelinkin että varmaan laittaa sairaalaan, mutta ei, antibiottiia ja rasvaa vain, ja nielunäytteet kummaltakin ja crp toiselta, luulin siinä vielä että se toinen olisi Jade. Näytteenotossa tajusin että crp on multa ja kysyin asiaa ja ottaja varmisti vielä puhelimitse lekurilta että kyllä, äidistä. Lähdettiin kotiin ja aloitettiin rasvaus ja antibiootti kumpainenkin, lekuri vielä soitti että mun crp oli jotain 150 paikkeilla muistaakseni tai jotain ja että jos "pikkukieli" alkaa sojottaa jompaan kumpaan suuntaan pitäisi lähteä sairaalaan, selvä.

Torstai meni aikalailla nukkuessa, Jadella sekä mulla, ja Jadelle nousi illalla kuume, soitin terveysneuvontaan ja sanoivat antaa panadolia, annoin ja nukuttiin lisää. Aamulla 6:lta kun heräsin oli Jaden iho ihan samanlainen mutta itse olin virkeämpi, herätin jannen ja sanoin että nyt me kyllä lähdetään Jorviin, ei toi iho voi olla tuollainen ja kuumettakin on taas. Jorvissa onneksi sisäänmennessä, missä ennen oli terveyskeskus ilmoittautuminen riisuin heti Jaden rintaa ja hoitaja onneksi heti ohjasi lastenosastolle ja näytti siellä hoitajalle ja sanoi että täähän vauva voi tulla suoraan tähän, ja lastenosaston hoitajat soittivat heti lääkärille ja lääkärikin tuli pikapikaa ja laittoivat heti kanyylin ja päästiin L3:lle, jo tutuksi tulleelle osastolle, jossa aloitettiin heti antibiootit suoneen ja kuhina kävi 3:sta eri lääkäristä kun he yrittävät keksiä mitä iholle voisi tehdä kun se on NIIN kamala, ja vielä ihmettelivät oliko ihan samanlainen eilenkin, totesin että oli. No jossain siinä kävi ilmi että on sepsis epäilykin koska Jade oli todella arka ja kivulias, sen koommin en silloin pe siihen kiinnittänyt huomiota, se päivä meni kipulääkityksen ja erikoiskylvyn kanssa ja Jade onneksi nukku paljon, lauantaina tajusin vasta sen verenmyrkytys epäilin ja kuulema se ei jää usein edes "kiinni" verikokeessa mutta myöhemmin selvisi että Jadelta se jäi.

Jade sai eilen 16 aikaan edellisen kipulääkkeen ja nukkui kuitenkin 23-02 ja syö ja jatkoi uniaan aamu 7 saakka, ja herätessään oli selvästi pirteämpi ja ihon paraneminen oli jo hyvässä vaiheessa, eli vanhaa ihoa kuivui ja karisi pois koko päivän, selkä ja maha oli lähtiessä jo siistimpiä,jalat ja kädet tulee perässä.

Eli tällaista, ei mitään hengenhätää mutta onhan se huoli aina, vaikeinta oli se kun jade itki kipujaan ja kun et MITÄÄN voi tehdä asialle, viimeksi kun oltiin osastolla ei Jadella ollut kipuja yms joten tämä kerta oli siksi tuhat kertaa vaikeampaa, katsoa toisen ihoa joka on ihan kamala kauttaaltaa ja syliin ottaminen sattuu toista, pieni hiebvahtaminenkin, asennon vaihto, sattuu ja aiheutti huutokohtauksen, lapsen kipu ja sen ihon katsominen oli jotenkin kauheinta itselleni.

Nyt ollaan kotona toipilaana, halusin jo lähteä, iho ei ole mitenkään normaali mutta parantumassa ja päästään takaisin jos jotain takapakkia tulisi.

Tällaista siis, kiitän kaikkia terveisistä mitä Mia kertoi kun olitte hänen blogiin kirjoittaneet!

tuusis



Tässä kuva neidistä, pahat kohdat ei näy. (kuva eiliseltä)